Joo, kyllä mäkin osaan olla huippunaisellinen ja on iha jepa vertailla huulipunia ja haistella parfyymejä, mutta se on kyllä aika miniosa Jennistä! Pääasiassa tykkään olla asiaton, mennä pulkkamäkeen vanhoissa toppahousuissa ja syödä käsin nakkeja suoraan grillistä. Ja yleensä tykkään myös laittaa tukan pikaponnarille sen sijaan, että vääntäisin kaks tuntia korkkiruuvikiharoita ruokakauppareissua varten. No sori, joskus mun tyttömäisyys jää vähän taka-alalle! Vaikka tekoripset, meikkipurkit ja kimaltavat pippalomekot onkin henki ja elämä mulle, joskus täytyy heittää pois ylimääränen eleganssi.
Miks aina pitäis olla jotenki tyylikäs ja neiti? Tytöt pyytelee anteeks, jos käyttäytyy ei-naisellisesti, esim. syö miehekästä ruokaa (iik, tyttö syö makkaraa SINAPILLA!), jättää meikkaamatta tai kuorsaa. Siis kunnon naisethan ei käy edes kusella tai syö muutaku pupunruokaa. Jokanen tyttö on myös hyvä koulussa, osaa laulaa ja osaa kävellä viidentoista sentin koroilla. No joo mää oon sit varmaan salaa poika.
Ja tytöt ei pyytele anteeks epänaisellisuuttaan siks, että pojat unohtais näiden tyttömäisyyttä. Vaan, että muut tytöt ymmärtäis että "en mä oon aina tällanen pikaponarillinen, collarijalkanen ja meikitön etäisesti tyttöä muistuttava ressukka" vaan että "on mullaki kotona beige trenssi, 34 erilaista huulipunaa ja omistan Sinkkuelämää kaikki DVD-boksit!". Oman tyttömäisyyden korostaminen muille tissiripustimille on tärkeetä, ettei jää heikoille naisellisuuskilpailussa. Oikee kunnon naisten eloonjäämistaistelu, huhhuijjaa. Tai no niin monet tytöt luulee, että jotenki tippuu kyydistä, jossei oo saatanan kiinnostunu timanttihionnasta ja hiustenpidennyksistä. Ihan ku sillä olis väliä kuinka helvetin monta kynilakkaa omistat tai että onko Huippumalli haussa sun feivörite teeveeshou! Arghhjdfjkml.
Siis nyt tulee huikee ylläri: poikiahan ei yleensä kiinnosta paskaakaan kuinka naisellinen tapaus omasta kainalosta löytyy. En ainakaan oo vielä tavannu jätkää, joka olis kieltäny omaa vaimokettaan käyttämästä collegehousuja tai juomasta maitoo suoraan purkista. Ainakaan mun poikaytävä ei edes huomaa meikatun ja meikkaamattoman tytön eroo. Ei se myöskään oo kiinnostunu onko mun varpaankynnet lakattu tai että käytänko korvakoruja. Puhumattakaan mun miespuolisista kavereista. Ne ei tajua juuri koskaan millon mulla on uus mekko tai onko mulla uutta hajuvettä. Eli ne on kuten moni muukin kikkelillinen; täysin epäkiinnostuneita naisellisuuden ilmenemismuodoista.
Mun äiti on aina sanonu, että "on muuten oikein naisellinen, mutta kiroilee ku merimies ja sen huone on ku poikamiesboksi". Täydellisen totta. Mun mielestä on ihan ok, että kodin sisustukseen kuuluu pizzalaatikot ja että hoen voiperkelettä. Ei ne multa mun naisellisuutta vie, eikä mulle pippeliäkään kasva vaikka vaihtaiin kaikki vaatteeni miestenvaatteisiin ja rupeisin korjaan autoja. Ikävä kyllä tuskin osaisin vaikka kuinka perehtyisin automekaniikkaan, mutta silti. Jokasella naisella on naisettomuutensa ja epätyttömäiset hetkensä! Eihän kaikki miehetkään oo hela tiden äijiä ja puhu kirveistä ja formuloista ja rokista. Nekin käyttää hiuslakkaa, laittaa tuoksua itteenä ja potee vaatekriisejä. Perkele.
Että no panic naiset, ollaan välillä vähän sikoja, ei se mitää haittaa.
No comments:
Post a Comment