JUUU .....

Mun on pakko kertoo tai avautuu tääl nyt! Mä en tajuuu mitä teen väärin, en ymmärrä mitä mun pitää tehä oikein? Mun tunteet käy kuumina ja sellasta vuoristorataa, että kukaan ei usko jos tietäisi. Olen vähän maassa ollut jo pitkään, en ole sitä kaikille ulkoisesti näyttänyt. Mun sisällä ihan kun joku alkaisi huutamaan tai myllämään ajatuksia. En tarkota tällä, että näkisin jotain harhoja tai kuulisin olemattomia ääniä, vaan tarkotan, että tuntuu siltä et tekis mieli vaan juosta pimeetä polkua pysähtymättä ollenkaan. Tai itkeä ja huutaa jossain metsän keskellä ja päästää kaikki sisäinen "pahaolo" POIS!
Välillä taas tekisi halata äitiään kovaan ja olla taas se 3-vuotias, keneltä on riistetty nukke kädestä.

Oman maineen olen kuitenkin luonut itselleni, ei ketään ole parempi tai kauniimpi kuin minä, sellaista imagoa pitäis aina medioitten mukaan elää, että laihuus ja täydellinen iho olisi jotenkin kauneinta? Mua ei mitenkään, se ota päähän, että joku ÄÄLIÖ tulee sanoo mulle saleest et oon joku vitun huora, mut mua ottaa se päähän,että ihmiset keksivät ja liiottelevat lisää paskan päälle juoruja. Olettamatta mitään oikeasti, että millainen ihminen todella on? Jos ei tosiaan tunne ihmistä niin miksi pitäisi se tuomita.  Mä myönnän sen,että mun tilapäivitykset on suurimmaksi osaksi todella turhia tai tyhmiä ja haen sillä vaan huomiota. Eikä aina täysin normaaleita? Vaikka olen muuten suht normi nuori.

Kai se on parasta vaan rohkeasti hakea apua ammattiauttajalta, vaikka nyt tuntuu että leimataan hulluksi tai mielisairaaksi, mutta jos ihminen toisen ihmisten ongelmista alkaa tollasta heittää, niin sit on aika halpaa huvia jo. Mun mielest on parempi hakee apua, kun olla hakematta sitä.
Ps. Ton hupparin aijon ostaaa perjantaina Gantin liikkeest 150 egeeee ;)